Yleissairaala

Kun 2vrk ikäisellä pojalla me todettiin sydänvika, on siitä lähtien sairaala tullut tutuksi. Tosissaan otetaan aina, kun sinne päädymme. Ja ensiluokkaista hoitoa olemme saaneet niin päivystyksessä, lasten poliklinikalla, lasten neurologian poliklinikalla lapsen kanssa jo 3v ajan. Sekä myös äidin hoidossa (umpilisäkkeen poisto päivystyksenä) ja neurologisen sairauden kanssa.Sekä tietenkin myös 4 ihanan lapsemme syntyessä ja vielä mahassa ollessa.KIITOS!

Pääosin varsin hienoa osaamista ja potilaan tarpeet huomioon ottavaa hoitoa, jopa käsittämättömiä positiivisia yllätyksiä. Kun paljon tehdään, joukkoon mahtuu huonojakin päiviä. Etenkin päivystys herättää kysymyksiä. Tilat auttamattoman epäkäytännölliset ja hajallaan, onneksi uusi sairaala on jo rakenteilla.

Olin iäkkään, syöpään sairastuneen äitini kanssa lääkärikäynnillä. Kenen kanssa asioimmekaan, kaikilla oli aikaa rauhassa selvittää asiat kiireettä ja ymmärrettävästi. Työtaakasta huolimatta hymyä ja ystävällisyyttä ei unohdettu.Erityiskiitos kirurgian ylilääkäri Eero Sihvolle. Hän kiireettä ja selkeästi selitti mitä tuleman pitää, tilanteeseen sopivaa huumoria hillitysti viljellen.Kun lähdimme sairaalasta leikkausta odottelemaan, äitini sanoi olevansa hyvissä käsissä ja turvallisin mielin.Iso kiitos lämpimästä kohtelusta, kiitos että olette olemassa!

Olisin eilen illalla kaivannut neuvoa, tukea ja ohjausta sairaan ja vanhan isäni tilanteen arvioinnissa. Soitin keskussairaalan päivystysnumeroon ja sieltä nauhalta kuuluva ääni neuvoi jättämään soittopyynnön ja luvattiin ottaa tunnin sisällä yhteyttä. Tein niin ja aloimme odottaa. Noin tunnin kuluttua, kun soittoa ei alkanut kuulua, soitin uudelleen kyseiseen numeroon ja jätin soittopyynnön. Luotin edelleen siihen, että soittavat, kun kerta lupasivat. Odotimme taas tunnin, puoli tuntia. Luvattua soittoa ei vain kuulunut. Kello alkoi olla jo paljon ja vanha, sairas isäni väsynyt. Hän oli sitä mieltä, että palataan asiaan huomenna, joten lähdimme kotiin vannottuamme häntä soittamaan heti 112:een, jos olo huononee. Kotona sitten, kun oli kulunut lähes neljä tuntia siitä, kun oli luvattu soittaa, puhelimeni pärähti soimaan. Puhelin soi kuitenkin vain niin lyhyen ajan, että en ennättänyt siihen vastaamaan! Tunnin kuluttua tuli toinen soitto samasta yksityisestä numerosta, mutta taas hälytys kesti niin lyhyen ajan, etten ennättänyt vastaamaan!Olen hyvin pahoillani tästä nykyajan digitalisaatiosta, joka aiheuttaa sen, että apua on muka tarjolla, mutta sitä ei ainakaan vanhempi, tavallinen ihminen tarvitessaan onnistu saamaan. Puhelinvastaajien nauhoitukset eivät paljon hädissään olevaa ihmistä lohduta tai auta. Miten me vanhat ihmiset saamme tulevaisuudessa apua, kun avunsaaminen on monien numeroiden ja nettisivujen viidakoissa, pitäisi olla vähintään atk-insinööri, että voi edes yrittää löytää kuulevaa ja auttavaa ihmisapua. Onko todella niin, että saadakseen edes jonkinlaista inhimillistä apua täytyy joka kerta soittaa suoraan 112:een, vaikka ei haluaisi hötkyillä, jos tilanne on sellainen, että tarvitsisi vain tukea ja ohjausta.

Olen Oulusta kotoisin. Sain pari päivää sitten selkä kivun, joka alkoi arvaamattomasti. Kävin Jyväskylän keskussairaalassa ja minusta siellä toimittiin ihan väärin. Otin vuoro numeroa ja minut kutsuttiin. Selitin mun selkä kivuista ja sit minut ohjattiin lääkärin luo. Sairaanhoitaja kutsui mut nimellä ja mun piti uudestaan selittää mikä mul oli hätänä. Sit pyydettiin istumaan ja odottamaan lääkäriä. Lääkäri kutsuu, menen sinne ja selitän hänelle kivuista. Ja lääkäri määräsi burana ja että laitettaisiin 2 piikkiä pakaraan. Lääkäri pyys minua istumaan aulassa jotta sairaanhoitaja tulisi ja piikittäisi. No tämä sairaanhoitaja tulee ja kysyy minulta minkä nimistä lääkettä lääkäri on määrännyt? Olin ihmeissään et miksi potilaalta kysytään? Eihän potilas tiedä lääkkeiden nimiä. Noh tämä pistää niin että hän ei desinfioi sitä kohtaa mistä hän pistää.Oulussa heti alkuun pyydetään ottamaan verinäytteitä. Verinäytteistä näkyy jos on tulehdusta tai jotain muuta. Jyväskylässä tuli kyllä sellainen tunne, että he eivät edes tienneet miksi minulla oli selkä kipuja. Minulla on edelleen jatkunut selkäkivut. Minun kokemus ei ollut hyvä.

Kiitos ensi avun hoitajat !Teette arvokasta ja ammatti taidolla tätä ra.skasta työtä,Olen erittäin tyytyväinen saamastani huolen pitosta ja hoidosta.Hyvää jatkoa Teille tytöt.

Todella vaikeaa löytyy esim. Keuhkosairauksien osaston puhelinnumeroa. Todella joutui kaivamaan ja selvittämään mihin palvelualueeseen kuuluu keuhkotaudit. Puhelinvaihde avautuu lauantaina klo 8:00. Odotusaika vaihteeseen 16 minuuttia, siitä siirto osaston puhelimeen ja kun ei vastausta niin uudelleen vaihteeseen ja uusi odotus. Tehkää tämä nyt helpommaksi.

Kehotetaan syömään lisää särkylääkkeitä, potilas lähetetään odottelun jälkeen takaisin kotiin ja epikriisissä todetaan Potilas kotiutuu hyväkuntoisena" (voidaan olla montaa mieltä siitä

Hoito oli hyvää ja sairaanhoitajat päteviä. Nuori naislääkäri ei mielestäni ollut oikein pätevän oloinen ja 3 tuntia joutui sydänmonitorissa odottelemaan ilman vettä. Vessaa ja ruokaa. Ei tiedotettu mistään mitään.