Pikkuvihan taistelun muistomerkki

Lappeenrannan Linnoituksen eteläisellä rinteellä, Kristiinankadun varrella sijaitsee kaupungin vanhin muistomerkki. Se pystytettiin muistuttamaan Suomen historiassa merkittävästä taistelusta, joka käytiin nykyisen muistomerkin ympäristössä 23. elokuuta 1741. Tässä taistelussa valta siirtyi ruotsalaisilta venäläisille, ja alkoi kaupunkimme historian venäläinen kausi. Taistelu käytiin pikku vihan eli hattujen sodan aikana ja se oli sen ajan verisin taistelu koko Pohjolassa.Lappeenrannan taistelussa kaatui ja haavoittui yli 4000 miestä yhteensä. Menetykset olivat molemmilla puolille suuruudeltaan samantasoiset. Ruotsin armeijan ylipäällikkö Ch. Lewenhaupt ja Buddenbrock katsottiin syyllistyneen niin vakavaan tappioon, että heidät teloitettiin Tukholmassa 1743. Ruotsalaisista komentajista kenraali Wrangel sai pitää henkensä ja ylennettiin jopa marsalkaksi. Venäläisten voittokaan ei ollut niin kunniakas kuin haluttiin esittää. Ylipäällikkönä oli irlantilaissyntyinen ammattisotilas kreivi Peter de Lacy ja armeijan komentajana oli kenraali James Keith.Vanhin osa on perimätiedon mukaan ruotsalainen peninkulmapylväs Lappeenrannan taistelun ajalta 1740-luvulta. (Alkuperäinen virstanpylväs on nykyisin kulttuurihistoriallisen museon suojissa hieman vahingoittuneena, sillä puupylvästä yritettiin polttaa useampaan kertaan 2000-luvun alussa.)Viipurin suomalaisen jääkärirykmentin upseerit rakennuttivat puiselle peninkulmapylväälle kivisen muurauksen jalustaksi vuonna 1818. Muistomerkkiä laajennettiin seuraavan kerran vuonna 1924, jolloin Lappeenrannan kaupunki lisäsi muistomerkkiin katoksen peninkulmapylvään päälle. Vuoden 1949 aikana muistomerkkiin lisättiin vielä laajempi jalusta, von Fieandt-suvun muistolaatta ja muistomerkin historiasta kertova laatta. Molemmat laatat sijaitsevat puistonpuoleisella takasivulla. Toinen laatoista korvattiin uudella vuonna 2001, koska vanha laatta varastettiin.